Kesäkuusta asti treenit ovat menneen Hannan valvonnassa. Tulokset ovat vielä pieniä, mutta merkittäviä eli pääpaino on ollut oikeiden liikeratojen opettelussa ja enemmän kuntouttavissa harjoitteissa. Kaikenlaista sairasteluakin on tähän mahtunut. On ollut nilkan nyrjähdystä, jännetupentulehdusta ranteessa, yskää, kröhää ja äänenmenetystä.
Ruokavalio koki suuren muutoksen marraskuun alkupuolella, kun lähdin olooni tuskastuneena kokeilemaan fodmap-ruokavaliota. Parin viikon kokeilun jälkeen vointi oli jo parantunut huomattavasti ja energiatasot nousseet. Tällä viikolla vaihtui vielä laktoosittomat maitotuotteet maidottomiin versioihin eli nyt on lähes maidoton ruokavalio. Limaisuus ja tukkoisuus ovat ehkä aavistuksen helpottaneet. Riisiproteiiniin totuttelu on alkanut ja päivä päivältä se tuntuu vähemmän "hiekkaiselta".
Yli vuoteen en ole käynyt tuolla lähisalilla, vaikka kulkuläpyskässä olisi vielä käyntejäkin jäljellä. Tänään olin jo menossa sinne, mutta liikenneympyrässä päätin kuitenkin mennä jo niin kotoiselle gfc:lle. Väkeä oli jonkun verran, mutta hyvin sain oman treenini tehtyä. Kotiin päästyä alkoi jo tosissaan iskeä väsymys kaikesta päivän puuhastelusta. Ruuan ja suihkun jälkeen olikin ihanaa kömpiä villasukat jalassaviltin alle sohvalle ja katsella Areenasta jotain uutta dekkarisarjaa. Alla vielä kuva maantain treenien jälkeen, kun päässä on ihka uusi pipo, jonka ostin itselleni Turokin näyttelystä. Olin näyttelyssä ekaa kertaa ilman omia kissoja ja hyvä niin, sillä olin ensimmäistä kertaa assarina. Tuosta viikonlopusta jäi hyvä fiilis, vaikka lauantai päivä venyi tosi pitkäksi. Assarointi ei jäänyt kyllä viimeiseksi, siinä puuhassa päivä vierähti oikein rattoisasti.
















